Johtajuus ei tarkoita sitä, että tietäisi kaikki vastaukset. Se tarkoittaa sellaisen ympäristön luomista, jossa vastaukset löytyvät.
Pitkään sekoitimme johtajuuden ja määräämisen. Ajattelimme, että hyvä johtaja on sellainen, joka tietää enemmän, puhuu ensimmäisenä tai päättää kaikkien puolesta. Vuosien mittaan (ja useiden monimutkaisten projektien jälkeen) olen ymmärtänyt, että johtamisessa on kyse sellaisen ympäristön luomisesta, jossa muut voivat ajatella paremmin.
Kyse ei ole ohjaamisesta, vaan kaaoksen järjestämisestä niin, että siitä syntyy selkeyttä. Paula Molinari kiteyttää asian osuvasti:
"Johtaja ei ole sankari. Hän on tilanteiden arkkitehti."
Kokemukseni mukaan tämä tarkoittaa: 🔹 Yksinkertaisten prosessien luomista, jotka antavat työntekijöille itsenäisyyttä. 🔹 Keskittymistä niihin alueisiin, joilla toiminta on hajanaista. 🔹 Ja luottamuksen vaalimista yrityksen arvokkaana voimavarana.
Sillä kun toimintaympäristö on rakennettu hyvin, tiimit eivät tarvitse jatkuvia ohjeita: ne tekevät itse järkeviä päätöksiä.
Ja se parantaa pitkällä aikavälillä kaikkea: tuloksia, yrityskulttuuria ja jopa henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuvia piileviä kustannuksia.
Hyvä johtajuus ei tarkoita sitä, että moninkertaistaisit itsesi, vaan sitä, että tekisit läsnäolostasi tarpeettoman jokaisessa yksityiskohdassa.
Oletko samaa mieltä? Miten määrität johtajuuden, joka todella tuottaa tuloksia?
